lauantai 17. heinäkuuta 2010

Villit ja vapaat

Kai kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei niittykukkia voita mikään?

Kesäpaikkamme etupiha on yleensä leikattu ruohonleikkkurilla tasaiseksi lähinnä lasten leikkejä ja pelejä varten. Joitakin kesiä sitten anastin pienen läntin itselleni ja annoin armottoman kiellon taittaa läntiltä ruohonkorttakaan. Elvytin maata, kitkin suurempia rikkoja ja tilasin niittysiementä. Loppukesän niiton ovat lampaat hoitaneet. Kun olemme lähteneet lomien loputtua pois, on portit jätetty auki ja lampaat ovat saaneet tulla vapaasti pihaan rellestämään. Nyt niittypläntilläni kasvaa kissankelloa, päivänkakkaraa, harakankelloa, puna-ailakkia, komeita puna-apiloita, käenkukkaa, pulskaneilikkaa (joka kasvaa täällä luonnonvaraisena) ja mitä vain kuvitella saattaa.

Leikkaamatta ja nyhtämättä ovat jääneet myös pihapiirin ojien ja polkujen pientareet, jotka parhaimpaan aikaan kaunistelevat yhtenä niittykukkamerenä.

Niin kaunista, niin kaunista.

Ei kommentteja: