perjantai 23. maaliskuuta 2012

Tunnustukset eteenpäin!

Tunnustus piti jakaa eteenpäin viidelle inspiroivalle puutarhablogille. Ja ne lähtevät seuraavasti:

1. Kolmannen kerroksen viidakko, joka taisi olla aivan ensimmäinen blogi johon aikoinaan eksyin omaa parvekepuutarhaani suunnitellessa!
2. Sato ja paisto: monipuolinen blogi palstaviljelystä kiinnostuneille!
3. Pieni ryytimaa: hienot kuvat ja kivasti kokemuksia ruukkuviljelystä!
4. Viidakkokirjeet: asiantuntevaa tietoa huonekasveista!
5. Kukkahattuneiti, joka viljelee mökillä, parvekkeella ja rivarin pihalla ja valmistuneet puutarhuriksi aivan näillä hetkillä. :-)

Tunnustukseen liittyvät kysymykset ovat tässä ja haastan kaikki yllämainitut blogistit näihin vastaamaan, sekä jakamaan tunnustuksen eteenpäin viidelle inspiroivalle pt-blogille.
1. miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
2. mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
3. mikä on puutarhafilosofiasi?

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Tunnustuksia



Oih, nyt on sadellut tunnustuksia! Kiitos oikein paljon!
Inspiroiva Puutarhablogi tuli Saaripalstalta ja Liebster Blog puolestaan Juttuja -blogista.

Laitan näitä eteenpäin hieman myöhemmin, jahka olen miettinyt sopivat kohteet!
Inspiroivaan Puutarhablogiin liittyy kolme kysymystä:
1. miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät
2. mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi
3. mikä on puutarhafilosofiasi

Puutarhainnostukseni on peruja siitä kuuluisasta mummolan pihasta. Pienen mummomökin tontilla ei ollut yhtään paikkaa, jossa ei jotain olisi kasvanut. Erityisen hyvin muistan wanhan ajan perennat: akileijat, ukonhatut ja aivan mielettömän suuren verenpisaran, joka kukkien muotoa muistan ihmetelleeni jo ihan pienenä.

Mummon piha oli aivan täydellinen vastakohta oman lapsuudenkotini pihalle, joka oli 1970-luvun tyyliin vähemmän kiinnostava ja vähemmän värikäs. Istutukset kotipihalla olivat orapihlajaa, hanhikkia (en voi sietää tänä päivänäkään), köynnöskuusamaa, muutamia omenapuita ja marjapensaita ja terijoen salavaa. Kesäkukkina orvokkia ja petuniaa. Ja niitä kiveyksiä ja nurmikoita.

Varmaankin olen koko ajan halunnut kasvattaa edes pienen palan mummon pihan muistoja, ja siitä innostus on saanut lisävoimia. Blogi taasen syntyi tarpeesta laittaa asioita muistiin: mitä olen kasvattanut, millä menestyksellä ja koska.

Tunnearvoltaan suurin kasvi vähän vaihtelee, mutta kyllä se tällä hetkellä on kielo. Kielo on kaunis. Kielo on kesän merkki. Kielo tuoksuu ihanalta. Kielo on taiteellinen ja esteettinen kasvi: siinä on kaikki - ei mitään liikaa. Se on hyvin muotoiltu, elegantti. Se on selkeälinjainen ja moderni, mutta mukana on myös pieni ripaus romantiikkaa. Kielosta alkaa kesä - ja kielonmarjoista huomaa, että kesä meni jo. Kielo on paras! :-)

Minulla ei ole erityistä puutarhafilosofiaa. Aina kuitenkin kannattaa kasvattaa ja hoitaa kasveja. Kyllä kiinalaiset ovat oikeassa: jos haluat olla onnellinen loppuelämäsi, hanki puutarha!

torstai 15. maaliskuuta 2012

Tiedätkö missä ruokasi kasvaa?

Minäpä taidan tietää, jos kaikki menee kuten meinataan!

Liityin osakkaaksi vastaperustettuun Livonsaaren osuuspuutarhaan, joka toimii Turun alueella ja sijaitsee ent. Askaisten kunnassa (joka nykyään kuuluu Naantaliin).


Osuuskunta viljelee kasviksia Livonsaaren yhteisökylän luomuviljelyssä olevilla pelloilla.
ja toimii CSA- eli Community Supported Agriculture -mallia mukaillen. Jokainen osakas maksaa liittyessään osuusmaksun ja sen lisäksi satomaksun satokauden alkaessa. Satomaksu palautetaan osakkaille satokauden aikana kerran viikossa tapahtuvan tuotelähetyksen muodossa!

Pellon ja ammattilaispuutarhurin vuokraa osuuskunta. Siis osuuskunnan jäsenet työllistävät puutarhurin tai viljelijän ja hankkivat myös peltoalan. Tämä on palstaviljelyä helpoimmillaan!

Herttoniemen ruokapiirillä on jo toimiva osuuspelto. Hertsikan toiminnasta kiinnostuneille lisätietoa tästä.

Nyt vain peukut pystyyn ja toivomaan, että osakkaita ilmestyy tarpeeksi, jotta toiminta pääsisi täyteen vauhtiin jo tällä kasvukaudella!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Haa!

Sieltäpä sitä kurkistellaan! Ainakin yksi japaninhumalan taimi on tulossa.
Seuraksensa saivat miinanköynnöstä, tällaista, ei sitä perinteistä:

Erikoisen ja herkän näköinen kasvi. Pitäisi viihtyä hieman paahteisessakin paikassa.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Viiniköynnös parvekkeelle ja muita taimitilauksia

Eilen toteutin monen vuoden haaveeni viiniköynnöksestä parvekkeella.
Joka kevät olen sen meinannut ostaa, mutta vasta eilen laitoin Viherpeukaloille tilauksen vetämään.


Lajike on Zilga ja esittely Viherpeukaloiden sivuilla toteaa näin: "Voimakas- ja reheväkasvuisen viiniköynnös ´Zilgan´ sinisten hedelmien herkullinen maku muistuttaa mustikkaa. Se kasvaa parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä eteläseinustalla. Viiniköynnös sopii istutettavaksi niin pihalle, kasvihuoneeseen kuin ruukkuunkin, jolloin kasvatus onnistuu myös parvekkeella. Köynnös ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä, mutta ilahduttaa kasvattajaansa kauniilla syysvärillään. Talvehtineista rungoista lähtevä kasvusto alkaa muodostaa hedelmiä n. 3-4-vuotiaana. ´Zilga´ on talvenkestävä vyöhykkeillä I-V. Toimituskorkeus 60-65 cm."
Parvekkeella talvetuksessa on tietysti omat niksinsä ja saapa nähdä, viihtyykö tuo. Mutta sitähän ei tiedä, ennen kuin kokeilee!

Kuten sanottua, tänä vuonna keskityn kukkien kasvatukseen, mutta eihän ilman tomaatteja voi olla. Koska ikkunalautani tila on rajallinen, niin tilasin nyt ensimmäistä kertaa valmiit taimet pensastomaatti Totemia.

Osallistuin myös Viherpeukaloiden kilpailuun, joten viiniköynnöksen ja tomaatintaimien ohessa sain valita ilmaiset taimet muutamasta vaihtoehdosta. Itse valitsin tämän akileija Crimson Starin. Vien ne kesällä mökillemme uuteen kukkapenkkiini. Lajikkeen pitäisi olla kuivuutta sietävä, erittäin kestävä ja se kylväytyy itsekseen, ellei siemenkotia leikata.


Ja tässä kuva siitä uudesta kukkapenkistä.


Rakensin tuollaisen tötterönmuotoisen penkin iänkaikkisen vanhan norjanangervon ja vuorenkilpipehkun ympärille. Niiden poiskaivaminen olisi ollut liiallisen urakan takana ja koska mökki on saaressa, ei sinne saa edes konetta sellaista puuhaa varten.

Tässä kuvassa penkki on vielä vaiheessa: olen ajanut siihen puoliksi maatunutta kompostia ja mullat vielä puuttuvat tässä vaiheessa. Pituutta penkillä on yli viisi metriä ja sitä on helppo jatkaa joka suuntaan.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Japaninhumalaa

Aiempina vuosina parvekkellani on ollut kelloköynnöstä ja köynnöskrassia seinien peittona.
Tänä vuonna kokeilen japaninhumalaa. Senhän pitäisi kasvaa vinhaa vauhtia, joten toivon saavani tästä luonnollisen varjostimen muuten vähän turhan paahteiselle parvekkeelle. Minullahan on siis länsiparveke, joka on muuten hyvä kasvupaikka, mutta jos viime kesien kaltaisia helleviikkoja pukkaa, ovat kasvit todella ahtaalla myöhäisestä iltapäivästä siihen asti kunnes aurinko laskee.

Tänä vuonna ajattelin keskittyä parvekkeellani enimmäkseen kukkiin. Ne ovatkin jääneet vähemmälle, kun vihannesvillitys vei mennessään. Kevään hienoimmat puutarhamessut ovat parin viikon päästä ja ajattelin oikein törsäillä kukkaostoksiin.

Japaninhumalan sekaan haluaisin jotain erittäin kukkeaa köynnöstä. Mustasilmäsusanna olisi hieno, mutta sen kasvattamisessa en ole onnistunut koskaan, vaikka sen ei pitäisi vaativa kasvi ollakaan.

Viime kesänä ostamani kärhö "Piilu" on talvehtinut parvekkeella ruukussaan. Näin komeasti se viime kesänä kukki.

Saapa nähdä, jaksaako kärhö talven jälkeen puskea itsensä ruukusta ulos. Talvisuojaus ei ole kovin kummoinen. Hieman turvetta ja moninkertainen harso päällä. Kokeilin kasvualustaa pahimpien pakkasten aikana, eikä se ainakaan ollut jäässä.

Tässä vielä viime kesän parvekenäkymiä. Etualalla iki-ihana soilikki, joka kukki koko kesän upeasti.


* * * * * *
Tilaa nyt Viherpiha erikoishintaan 4 numeroa 19,90!
Saat tilaajalahjaksi Kauneimmat puutarhat -kirjan.