Ajatukseni laittaa tänä vuonna köynnökseksi japaninhumalaa ja liuskamiinanköynnöstä taitaa toteutua vain osittain. Japaninhumalan siemenistä iti vain kaksi ja nekin taimet näyttävät kovin kituliailta.
Sen sijaan miinanköynnös (tämä on siis se punakukkainen ja ripsulehtinen lajike) viihtyy.
Kuvassa vasemmalla humalantaimi ja loput miinanköynnöksiä.
Huom! Tämä kasvattamani miinanköynnös on siis Ipomoea quamoclit, kun taas se tutumpi miinanköynnös on Ipomoea lobata. Eroavat toisistaan todella paljon.
Tässä kuvassa Ipomoea quamoclit ja alemmassa se tuttu Ipomoea lobata (kuvat eivät ole minun):
Käväisimme pääsiäisenä Tallinnassa ja sieltä tarttui matkaani pussikaupalla edullisia siemeniä. Köynnöskrassi "cherry rose" ja ihanan tumma tuoksuherne.
Ja hieman erikoisuuksia: risiini (yritän kasvattaa sitä ruukussa), sekä melonilajike, joka tekee parin metrin mittaiseen köynnökseen pieniä meloneita. Googletin ja mainitsen siis, että tämä melonilajike "Queen Anne`s pocket" on siis tuoksumeloni. Kauppilan esittelyn mukaan "Meloni (tuoksumeloni)
Erittäin voimakastuoksuiset pienet, pyöreät hedelmät. Keltaiset pienet kukat kehittyvät ensin
vihreä-valkoraidallisiksi hedelmiksi, jotka kypsyessään muuttuvat keltaisiksi. Hedelmät voi syödä, mutta ne ovat mauttomia. Hedelmien halkaisija 3-6 cm. Aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka. Tarvitsee runsaasti vettä.
Pitkät köynnöstävät versot voi laittaa kiipeämään tukea vasten tai antaa kasvaa maata pitkin. Ennen vanhaan naiset kanoivat meloneja laskuissaan niiden miellyttävän ja voimakkaan tuoksun vuoksi."